KKO:1992:21
- Asiasanat
- Perintö - Pesänjakaja - Pesänjakajan toimivalta
- Tapausvuosi
- 1992
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S 90/1469
- Taltio
- 527
- Esittelypäivä
Ään.
Pesänjakajan toimivaltaan kuului ratkaista erimielisyys pesänosuuden luovutuksen olemassaolosta ja oikeusvaikutuksesta silloinkin, kun pesänosakkaita oli vain kaksi ja kysymys oli siitä, oliko toinen heistä luovuttanut osuutensa pesään toiselle. Tämän vuoksi kantajalla ei ollut oikeudellista tarvetta saada asiasta tuomioistuimen ratkaisua ennen perinnönjaon toimittamista.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
A:n kanne Pirkkalan kihlakunnanoikeudessa
A oli B:lle tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla kihlakunnanoikeudessa lausunut, että hän ja B olivat heidän enonsa, 25.5.1948 kuolleen tilallisen C:n ainoat oikeudenomistajat. C:n kuoleman jälkeen A oli muistamansa mukaan lokakuussa 1949 lunastanut B:ltä tämän osuuden C:n kuolinpesästä suorittaen siitä rahavastiketta vuoteen 1957 mennessä ainakin 1.274.447 markkaa. A omisti siten yksinään C:n kuolinpesän omaisuuden ja hän oli hallinnut sitä 40 vuotta tekemättä tiliä tai maksamatta siitä enää vastiketta B:lle.
Koska B oli kuitenkin kieltäytynyt kirjallisesti tunnustamasta, että hän oli luovuttanut A:lle edellä mainitun osuutensa, A on vaatinut vahvistettavaksi, että hän oli saanut omistukseensa myös B:n osuuden C:n kuolinpesän omaisuudesta.
Vastaus
B on pääasiaan vastaamatta vaatinut, että kanne jätetään tutkimatta, koska asian ratkaiseminen kuului C:n kuolinpesän pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi määrätylle asianajaja X:lle. B on myös vaatinut korvausta vastauskuluistaan korkoineen.
Kihlakunnanoikeuden päätös 31.7.1989
Kihlakunnanoikeus on tutkinut B:n tekemän väitteen siitä, ettei kihlakunnanoikeus ollut toimivaltainen käsittelemään A:n kanteessa tarkoitettua perintöosuuden luovutuksen vahvistamista koskevaa asiaa. Koska perinnönjako 25.5.1948 kuolleen C:n jälkeen oli toimittamatta ja tämä kihlakunnanoikeus oli 8.6.1989 antamallaan päätöksellä määrännyt asianajaja X:n toimittamaan pesänselvityksen ja perinnönjaon C:n jälkeen ja koska pesänselvittäjän ja pesänjakajan toimivaltaan ensiasteena kuului ratkaista erimielisyys muun muassa perintöosuuden luovutusta koskevan oikeustoimen olemassaolosta ja oikeusvaikutuksesta, kihlakunnanoikeus on jättänyt kanteen tutkittavaksi ottamatta ja velvoittanut B:n suorittamaan kuultavaksi kutsumalleen asianajaja X:lle korvaukseksi oikeuteen saapumisesta 1.400 markkaa sekä B:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 5.224 markkaa 16 prosentin korkoineen 31.7.1989 lukien.
Turun hovioikeuden päätös 26.10.1990
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli valittamalla saattanut jutun, on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 22.2.1991.
Valituksessaan A on vaatinut, että hovioikeuden päätös kumotaan ja juttu palautetaan kihlakunnanoikeuteen.
B on antanut häneltä valituksen johdosta pyydetyn vastauksen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.2.1992
Perustelut
Pesänjakajan toimivaltaan kuuluu ensiasteena ratkaista erimielisyys pesänosuuden luovutusta koskevan oikeustoimen olemassaolosta ja oikeusvaikutuksesta silloinkin, kun pesänosakkaita on vain kaksi ja kysymys on siitä, onko toinen heistä luovuttanut osuutensa pesään kokonaan toiselle. A:lla ei siten ole oikeudellista tarvetta saada asiasta tuomioistuimen ratkaisua ennen perinnönjaon toimittamista.
Päätöslauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi vastauskuluista 1.600 markkaa.
Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Simula: Korkein oikeus lausunee päätöksenään seuraavaa:
Perustelut
A on kanteessaan vaatinut vahvistettavaksi, että hän on lunastamalla saanut omistukseensa myös B:n osuuden C:n kuolinpesästä, jonka ainoat osakkaat A ja B ovat olleet. Kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä ja pesänjakaja on ilmoittanut, ettei hän aloita pesänselvitystä tai perinnönjakoa ennen kuin kanteesta on saatu lainvoimainen ratkaisu tai siitä on luovuttu.
Perintöosuuden luovutuksen olemassaolon ja oikeusvaikutuksen ratkaiseminen on tosin ensisijaisesti kuolinpesään määrätyn pesänjakajan tehtävä. Tässä tapauksessa väitetty luovutustoimi merkitsisi kuitenkin toteennäytettynä sitä, että A olisi C:n kuolinpesään kuuluneen omaisuuden yksinomistaja ja ettei perinnönjaon ja sitä valmistelevan pesänselvityksen edellytyksiä siten olisi olemassa. Sen vuoksi A:lla on oikeudellista tarvetta saada tuomioistuimen ratkaisu vahvistuskanteestaan ennen pesänselvityksen ja perinnönjaon aloittamista.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös kumotaan ja juttu palautetaan Pirkkalan kihlakunnanoikeuteen, jonka tulee ottaa se ilmoituksesta uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli ilmoitus tehdään, saapukoot asianosaiset käsittelyyn, A uhalla, että asia hänen poissaollessaan voidaan jättää sillensä tai B:n vaatimuksesta ratkaista, ja B uhalla, että asia hänen poissaolostaan huolimatta voidaan ratkaista. Kihlakunnanoikeuden tulee, huomioon ottaen palauttamisen syy, menetellä jutussa laillisesti. Sen tulee lausua ratkaisussaan myös kaikista jutussa esitetyistä kulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.
Oikeusneuvos Krook: Hyväksyn esittelijän mietinnön.
Oikeusneuvos Salervo: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Krook.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo (eri mieltä), Takala, Nikkarinen, Krook (eri mieltä) ja Raulos